Eduskuntavaalit 2023

Hei! Olen Marek Nečada, 32-vuotias fyysikko, ohjelmistosuunnittelija ja perheenisä (lisätietoja). Olen ehdolla eduskuntaan Helsingin vaalipiirissä Piraattipuolueen listalla (ehdokasnumero 12).

Edistän tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa, läpinäkyvää julkista taloutta ja päätöksentekoa sekä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon. Vastustan vahvasti korruptiota ja nepotismia.

Kannatan kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjumista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Haluan mahdollisimman laadukasta koulutusta kaikille taustoista riippumatta. Edistän tasa-arvoa ilman tekopyhää hyvesignalointia tai kriitikkojen hiljentämistä.

Pyrin siihen, että Suomi pääsee irti toimittajaloukuista varsinkin ICT-hankinnoissa, ja että julkisessa sektorissa otetaan mahdollisimman laajasti käyttöön avointa lähdekoodia, mikä voisi pidemmän päälle tuoda huomattavia säästöjä julkiselle taloudelle sekä mahdollisuuksia paikallisille yhtiöille. Pidän häpeällisenä, että Linuxin synnyinmaa on ulkomaalaisten ohjelmistofirmojen loukussa, ja että ihmisiä johdetaan samaan loukkuun.

Vastustan suomalaisten yksityistietojen massakeräämistä ja luovuttamista ulkomaalaisille tahoille.

Vaaliprioriteettini

Suurpääoma kuriin

Reilumpi verotus & kilpailukykyinen Suomi

Työnteko on ylivoimaisesti verotetuin toimeentulotapa Suomessa, kun taas monikansallinen suurpääoma pääsee verokikkailullaan usein lähelle nollaveroja. Tämä johtaa kasvavaan eriarvoistumiseen sekä Suomen kilpailukyvyn ja koko kansantalouden heikkenemiseen. Nykyiset vapaamatkustajat (kuten useammat suuret monikansalliset yritykset, mm. somealustat) tulee saada maksamaan osuutensa, ettei kaikki jää palkansaajien harteille.

• Ansiotuloveroja ei pidä kiristää. Tuloverojen sijaan painotetaan ulkoishaittojen verotukseen ja otetaan käyttöön ns. ekoveroja (joiden konkreettisia esimerkkejä löytyy vaikka Wikipediasta), hiilitulleja tai muita vastaavia tulonlähteitä julkiselle taloudelle. Tämä myös parantaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa (nykyiset, ulkomaihin verrattuna korkeat tuloverot voitaisiin keventää, ja “likaisten” mutta halpojen ulkomaalaisten tuotteiden tuonti Suomeen kannattaisi vähemmän) että kannustaa hiilineutraaleihin ja yleisesti ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.
• Otetaan käyttöön ns. digivero, joka kohdistuisi esim. somealustojen ja vastaavien, yksityistietoja massakeräävien suuryritysten liikevaihtoon. Euroopan unionin tasolla ja erikseen myös muutamassa jäsenvaltiossa suunniteltiin jotain vastaavaa, mutta ko. suurpääoman lobbaajat taisivat onnistua tukehduttaa aikeet – EU:n tasolla asiasta puhuttiin ainakin jo kymmenen vuotta sitten, mutta mitään todellista ei ole tapahtunut ja kommission viimeiset olennaiset ehdotukset ovat vuodesta 2018. Eli haluaisin viedä asiaa eteenpäin ainakin Suomessa. Somealustat (varsinkin nimenomaan Facebook/Meta) ovat yhtiöitä, jotka mielellään rikkovat sääntöjä saadakseen epäreilusti kilpailuetua, mutta täytäntöönpano on ollut taas puutteellista. Sen lisäksi ne yleensä eivät juuri maksa tuloveroja, joten digivero toisi ainakin jonkin verran tasapainottamista.
• Harkitaan varallisuusveron uudelleenkäyttöönottoa niin, että se kohdistuisi myös ulkomaalaisiin, Suomessa liiketomintaa harrastaviin tahoihin (jottei se vaarannettaisi Suomen kilpailykykyä).
• Etsitään muita keinoja, miten saadaan monikansallinen pääoma verotettua tehokkaasti. Protektionismia ei tarvitse pitää kirosanana, varsinkaan jos kyse on valmiiksi epäreilun aseman ja muiden harjoittaman protektionismin tasapainottamisesta.

Toimivat markkinat ja tehokkaat julkiset hankinnat

Nykyinen kilpailulainsäädäntö ja sen täytäntöönpano on ollut aivan hampaatonta, ja monikansallisella suurpääomalla on käytännössä enemmän valtaa Suomessa kuin itse Suomen kansalaisilla, ja tämä on mielestäni myös yksi merkittävimmistä syistä, miksi suomalaisten reaaliostosvoima on jo pitkään ollut laskussa. Tosiaan valtio (ja EU) itse on omalla käytöksellään (mm. julkisissa hankinnoissa) vahvistanut monen monikansallisen yrityksen dominoivaa asemaa. (Olen melko varma, että korruptiotakin on taustalla.)

• Kilpailulainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa on tarkistettava ja uudistettava.
• Kehitetään uusi, avoimiin standardeihin perustuva ICT-strategia ja sellainen hankintalainsäädännön uudistus, joka poistaisi suuren osan julkisen ICT:n toimittajaloukusta, ulkovaltojen vaikuttamismahdollisuuksia sekä näistä johtuvaa haittaa suomalaisille PK-yrityksille. (Ongelmana on, että esim. Valtori ja muut julkisen sektorin tahot käytännössä suosivat tiettyjä ulkomaalaisia suurtoimittajia; tämä taitaa ainakin joissain tapauksissa olla lainvastaista jo nyt, mutta täyntäntöönpanokeinot puuttuvat.)
• Julkisissa hankinnoissa tulee nimellishinnan lisäksi ottaa huomioon myös toimittajan Suomeen maksettavat verot.
• Kriittistä infrastruktuuria ja luonnollisia monopoleja ei tule yksityistää.

Korruptiontorjunta

Eduskunta helmikuussa hyväksyi lain avoimuusrekisteristä, mutta hyvin kastroidussa ja hampaattomassa muodossa. Laki tulee korjata niin, että lobbausrekisteri koskee myös muun kuin huippupoliitikkojen tason lobbausta, ja lain rikkomisesta tulee säätää kunnon sanktiot.

Pyöröovi-ilmiöön on puututtava sitovalla lainsäädännöllä.

Loppu kertakäyttökulttuurille ja viherpesulle

• Lainsäädäntöön on saatava laajat korjausoikeudet (”Right to Repair”), jotka pakottavat mm. kuluttajaelektroniikkavalmistajat tarjoamaan yksittäiset varaosat tuotteisiinsa reiluun hintaan ja julkaistamaan piirikaaviot korjauksia varten.
• Suunniteltu vanheneminen pitää torjua lainsäädännöllisin keinoin.
• Älylaitteiden valmistajien tulee tarjota turvallisuuspäivitykset myymiensä laitteisiin vähintään viisi vuotta laitteen myynnistä poistamisen jälkeen.
• Valheet tuotteiden ympäristövaikutuksista pitää säätää rangaistavaksi.

Aktiivinen EU-politiikka kansalaisten puolesta

Toisin kuin usein ajatellaan, eduskuntavaalit (eikä europarlamenttivaalit) ovat tärkeimmät EU-vaalit Suomessa. Eduskuntavaalitulokseen pohjautuva hallitus edustaa maata Euroopan unionin neuvostossa, jossa Suomella on paljon enemmän vaikutusvaltaa kuin 14 Suomen europarlamentaarikolla.

Valitettavan usein Suomen suhtautuminen EU:n päätöksentekoon on ollut

• joko hyvin passiivinen, kun Suomen edustajat eivät juuri osallistu EU:n lainsäädännön valmistelun alkuvaiheisiin (toisin kuin suurien jäsenmaiden edustajat tai suurpääoman lobbarit) ja sitten äänestävät kiltisti huonon lainsäädännon läpi,
• tai aktiivisesti kansalaistenvastainen, kun Suomen edustajat ovat jostain syystä (suurpääoman lobbaus / korruptio / oma tyhmyys?) huonon EU-lainsäädännön valmistelussa aktiivisesti mukana.

Joka tapauksessa sitten tekopyhänä teeskennellään, että ”EU määräsi, ei pienenä jäsenmaana mahdeta mitään”, vaikka Suomen edustajilla oli huonon päätöksen hyväksynnässä merkityksellinen rooli. Sekä nykyinen (vale)oppositio että media näyttävät olevan tässä pelissä mukana eivätkä halua (tai kykene) saada Suomen osuutta kanstalaistenvastaisessa päätöksenteossa julkisuuteen.

Jos pääsen eduskuntaan, hyödynnän kansanedustajan asemaa saadakseni ministerien toimintaa EU:n toimielimissä päivänvaloon, enkä anna hallituksen toimia EU:n neuvostossa huomaamatta Suomen kansalaisten etuja vastaan.

Kaikkia EU:ssa valmisteltavia sensuuri- ja massavalvontalakeja tulee torjua.

Sekalaista

• Kyllä, kannatan perustuloa.
• Kyllä, kannatan humaania ja tutkittuun tietoon perustuvaa päihdepolitiikkaa. Päihteiden käytön rangaistavuudesta on luovuttava, ja psykoaktiivisten aineiden laillisen aseman (eli kiellon tai laillistamisen ja mahdollisen verotuksen) on perustuttava mahdollisimman objektiiviseen tietoon niiden haitoista.
• Koulutuksesta ei saa leikata.
• Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja pitäisi lisätä runsaasti.

---

Tutustu myös Piraattipuolueen ohjelmaan.